Mieluummin no life kuin iLife.
En ole aivan varma tartunnan ajankohdasta, koska en tiedä taudin tarkkaa itämisaikaa. Uskoakseni joskus vuosien 2005–06 välillä. Ensimmäinen kokeiluni oli kai Ubuntu 5.X (Hoary tai Breezy). Sain asennuslevyt silloiselta luokkatoveriltani Tonilta. Spectra Linuxin levyt minulla oli jo aiemmin, mutten saanut kerätyksi riittävästi rohkeutta asentaakseni sitä. Oli miten oli, kokeilu oli suora seuraus kouluni ”verkkopalvelun suunnittelu ja toteutus” –opintojaksosta. Alustana oli Microsoftin Internet Information Services (IIS). En ole julkaissut mitään kyseiselle alustalle sen koommin.
Tässä porttiteoria pätee. Ensimmäisen kokeilun jälkeen oli jonkin aikaa taukoa; ehkä vähän Ubuntua silloin tällöin, mutta siihen se jäi. Syksyllä 2007 koulun läppärillä pyöri openSUSE 10.2. Pöytäkoneeseen tuli dual boot. Kohta ajettiinkin jo jeOSia VirtualBoxissa ja iltahämärissä sekalaisia live-levyjä. Slackware alkoi tulla mukaan kuvioihin 2009. Sabayon 3.4e:ssä kaikki oli *niin* kaunista… Gentoon kääntäminen alkoi houkuttaa.
Vaikeaahan se aluksi oli, mutta nykyään pystyn jo myöntämään, että olen sekakäyttäjä. Funetin /pubiin tulee asiaa tämän tästä… mutta päivä kerrallaan.
The valley spirit not expires
Mysterious woman ’tis called by the sires
The mysterious woman's door, to boot
Is called of heaven and earth the root.
Forever and aye it seems to endure
And its use is without effort sure
~ Tao Teh King [Suzuki's transl.]
Silloin tällöin joku aina kysyy, kannattaisiko siirtyä Windowsista Linuxiin. ”Miksi ei?” kysyn, ”Mutta miksi vaihtaisit?” Moni asia helpottuu vaihtamisen myötä [mutta se ei ole Windows]. ”Mutta jos tulee ongelmia...” yleensä seuraa. ”Ei jos. Kun tulee.” korjaan. Itsestään selvät asiat ovat mahdottomia ja mahdottomat asiat mahdollisia toteuttaa. Kauanko se ottaa aikaa, se vähän vaihtelee.
Variaatioita :
Yhä useampi distribuutio tarjoaa asentamatta käytettävän live-levyn. Levyltä voi usein myös asentaa, jos kyseessä on kiintolevylle asennettava distro. Periaatteessa asennus on mahdollista tehdä vaikka USB-tikulle (nopeus kärsii, sama ilmiö myös live-levyillä). Suosituimmat jakelut asentuvat suhteellisen helposti rinnan Windowsin kanssa ( dual boot).
Ubuntun
Wubi-asennusta on mahdollista
ajaa Windowsissa (ks. myös
andLinux). Windowsia voi ajaa Linuxin päällä
virtuaalikoneessa (tai päinvastoin, ks. esim.
VirtualBox,
VMware,
Xen).
Yksittäisiä Windows-ohjelmia voi ajaa esim. Winen tai CrossOverin kautta Linuxissa ilman Windowsia. Yksittäisiä Linux-ohjelmia on portattu Windowsille (linkit sivun lopussa). Linuxin voi asentaa jollekin toiselle [koti]verkon koneelle ja käynnistää sen sieltä. Tai käyttää sitä siellä (ks. SSH, VNC, LTSP…).
Yhä suuremmalla todennäköisyydellä jokin talouden laitteista toimii jo Linuxilla, siihen ei vain tule kiinnittäneeksi huomiota (koska se yleensä toimii). Android-pinolla on Linux-ydin. Taannoin kuulin jonkun irkanneen pullonpalautusautomaatilla…
[edit:] Bash on Ubuntu on Windows:
” Windows is running Ubuntu user-mode binaries provided by Canonical.
This means the command line utilities are the same as those that run within a native Ubuntu environment.
This is provided as beta software. While many of the coreutil commands provided by Ubuntu will work, there are some that will not. ”
Linuxit Windows-käyttäjän apuna :
Puhtaasti Windows-käyttäjällekin voi olla Linuxeista joissakin tilanteissa korvaamatonta apua, esim.
- vanhan kiintolevyn tyhjennys
- uuden kiintolevyn käyttöönotto ja osiointi
- kiintolevyn Windows-osion koon muuttaminen
- Windowsin käytössä olevan tai rikkonaisen tiedoston poistaminen
- viruksen tai haittaohjelman poistaminen
- kadonneen tiedoston palauttaminen
- unohtuneen salasanan muuttaminen
- tiedostojen käyttöoikeuksien muuttaminen
- Windowsin järjestelmäosion varmuuskopiointi ja palautus
- tiedostojen varmuuskopiointi ja palautus
- optisten levyjen varmuuskopiointi
- vanhojen Windows-ohjelmien käyttö Vistassa/seiskassa
- tietokoneen laiteongelmien selvittäminen
- internet-yhteyden ja lähiverkon vianselvitys
- äänen ja videokuvan kaappaus tai lähetys
- verkkoresurssien jakaminen
Ennakkovaroituksena sen verran, että monilla Linuxin työkaluista ei ole graafista käyttöliittymää (lue: hiiriä ja ikkunoita), mutta se ei tarkoita, etteivätkö ne silti voisi olla helppokäyttöisiä (ja usein myös visuaalisia).
It’s aLive!
Alla listaus useimmin käyttämistäni live-levyistä. Nipulla saa hoidettua kiintolevyjen osioinnit, datan hukkaamisen, palautuksen, varmuuskopioinnin sekä järjestelmän kloonauksen, virusten poiston – ja useimmiten Windowsin takaisin jaloilleen (no okei, tähän voi tarvita myös Windowsin järjestelmä- ja/tai palautuslevyn.).
- Parted Magic OS ( ks. myös SystemRescueCd)
- Darik's Boot And Nuke (DBAN) (ks. myös dd)
- PING (Partimage Is Not Ghost) (vrt. esim. Norton Ghost)
- Trinity Rescue Kit (… ja näitähän riittää)
- F-Secure Rescue CD (ks. myös esim. ”Five Best System Rescue Discs”)
Live-levyjen osalta on huomioitava aina se, että ne eivät kirjoita kiintolevylle (pyytämättä). Järjestelmä on kuitenkin ladattava johonkin, että sitä voitaisiin käyttää. Koneessa on siis oltava tarpeeksi käyttömuistia. Järjestelmän vähimmäisvaatimukset selviävät yleensä levykuvan lataussivulta tai projektin kotisivuilta.
Apua ja ohjeita :
Dokumentaatiota ja ohjeita on saatavilla enemmän kuin kukaan jaksaa lukea. Jos englannin kieli taipuu, niin aloittaa voi vaikkapa The Linux Documentation Projectin sivuilta (esim. Linux Dictionary). Sitten tietysti on suomenkielinen linux.fi-wiki, ”Ubuntu tutuksi”-wikikirja, ”Slackware Linux Essentials”, ”The Linux Command Line”, Gentoon dokumentaatio (osittain lokalisoitu. Paljon yleispätevää asiaa, ks. esim. man guide) ja IBM:n developerWorks [osa kursseistani käytiin näiden pohjalta (… ja minulla oli oli hyvä opettaja; kiitos Pasi.)]. Bisnesuskottavuutta saa Linux Professional Instituutin LPI-sertifikaateilla. Kaikilla suuremmilla jakeluilla on omat wikinsä ja fooruminsa ja kaikkien tiedonjanoisten sankari Google (joka muuten myös pyörii Linuxin päällä) tietää missä ne ovat.
Siinä olivat hyvät uutiset, sitten ne huonot: internet on iso ja kaikki haluamasi tieto on hajallaan ympäriinsä. Linuxien kehityksen luonteesta johtuen löytämäsi ohjeet eivät välttämättä ole ajan tasalla ja/tai ne on tehty toisen jakelun pohjalta. Kattavammat ohjeet ovat varsin usein englanninkielisiä (vrt. Wikipedia). Aivan kaikkea ei ole dokumentoitu [hyvin]. Hetkittäin hyvin turhauttavaa. Sitten taas toisaalta, ovatko asiat Windowsien puolellakaan yhtään sen paremmin?
Muuta lukemista :
- Free Software Magazine : produces a (generally bi-monthly) mostly free-content e-zine about free software [e-zine]
- TUX Magazine : the first and only magazine for the new Linux user [ceased publication after issue #20, 2005 - 2006]
- Full Circle : a free, independent, monthly PDF magazine for the Ubuntu Linux community [PDF magazine]
- Linux Voice : an independent GNU/Linux and Free Software magazine [download back issues completely free]
- Linux Journal : the original magazine of the global Linux community [$ digital]
- Linux (Pro) Magazine : delivers insightful technical articles on a range of topics related to IT technology [$ digital / print]
- The Linux Gazette : the free international online Linux monthly [1995 - 2011]