Computer games don't affect kids; if Pac-Man affected us as kids, we'd all be running around in darkened rooms, munching magic pills and listening to repetitive electronic music.



Mieluummin no life kuin iLife.

En ole aivan varma tartunnan ajankoh­dasta, koska en tiedä taudin tarkkaa itämis­aikaa. Uskoakseni joskus vuosien 2005–06 välillä. Ensimmäinen kokeiluni oli kai Ubuntu 5.X (Hoary tai Breezy). Sain asennus­levyt silloi­selta luokka­toveril­tani Tonilta. Spectra Linuxin levyt minulla oli jo aiemmin, mutten saanut kerätyksi riittävästi rohkeutta asen­taak­seni sitä. Oli miten oli, kokeilu oli suora seuraus kouluni ”verkko­palvelun suunnit­telu ja toteutus” –opinto­jaksosta. Alustana oli Microsoftin Internet Infor­mation Servi­ces (IIS). En ole julkaissut mitään kysei­selle alus­talle sen koommin.

Tässä portti­teoria pätee. Ensimmäisen kokeilun jälkeen oli jonkin aikaa taukoa; ehkä vähän Ubuntua silloin tällöin, mutta siihen se jäi. Syksyllä 2007 koulun läppärillä pyöri openSUSE 10.2. Pöytäko­neeseen tuli dual boot. Kohta ajettiinkin jo jeOSia VirtualBoxissa ja iltahä­märissä sekalaisia live-levyjä. Slackware alkoi tulla mukaan kuvioihin 2009. Sabayon 3.4e:ssä kaikki oli *niin* kaunista… Gentoon kääntä­minen alkoi houkuttaa.

Vaikeaahan se aluksi oli, mutta nykyään pystyn jo myöntämään, että olen seka­käyttäjä. Funetin /pubiin tulee asiaa tämän tästä… mutta päivä kerrallaan.

The valley spirit not expires
Mysterious woman ’tis called by the sires
The mysterious woman's door, to boot
Is called of heaven and earth the root.
Forever and aye it seems to endure
And its use is without effort sure
~ Tao Teh King [Suzuki's transl.]

Silloin tällöin joku aina kysyy, kannat­taisiko siirtyä Window­sista Linuxiin. ”Miksi ei?” kysyn, ”Mutta miksi vaihtaisit?” Moni asia helpottuu vaihta­misen myötä [mutta se ei ole Windows]. ”Mutta jos tulee ongel­mia...” yleensä seuraa. ”Ei jos. Kun tulee.” korjaan. Itsestään selvät asiat ovat mahdot­tomia ja mahdot­tomat asiat mahdol­lisia toteuttaa. Kauanko se ottaa aikaa, se vähän vaih­telee.

Variaatioita :

Yhä useampi distri­buutio tarjoaa asenta­matta käytettävän live-levyn. Levyltä voi usein myös asentaa, jos kyseessä on kiintolevylle asennettava distro. Periaat­teessa asennus on mahdol­lista tehdä vaikka USB-tikulle (nopeus kärsii, sama ilmiö myös live-levyillä). Suosi­tuimmat jakelut asentuvat suhteel­lisen helposti rinnan Windowsin kanssa ( dual boot).

Ubuntun Wubi-asennusta on mahdol­lista ajaa Window­sissa (ks. myös andLinux). Windowsia voi ajaa Linuxin päällä virtuaali­koneessa (tai päinvastoin, ks. esim. VirtualBox, VMware, Xen).

Yksit­täisiä Windows-ohjelmia voi ajaa esim. Winen tai CrossOverin kautta Linuxissa ilman Windowsia. Yksittäisiä Linux-ohjelmia on portattu Windowsille (linkit sivun lopussa). Linuxin voi asentaa jollekin toiselle [koti]verkon koneelle ja käynnistää sen sieltä. Tai käyttää sitä siellä (ks. SSH, VNC, LTSP…).

Yhä suuremmalla toden­näköisyy­dellä jokin talouden laitteista toimii jo Linuxilla, siihen ei vain tule kiinnit­täneeksi huomiota (koska se yleensä toimii). Android-pinolla on Linux-ydin. Taan­noin kuulin jonkun irkanneen pullon­palautus­automaa­tilla…

[edit:] Bash on Ubuntu on Windows:

” Windows is running Ubuntu user-mode binaries provided by Canonical.
This means the command line utilities are the same as those that run within a native Ubuntu environment.
This is provided as beta software. While many of the coreutil commands provided by Ubuntu will work, there are some that will not. ”

Linuxit Windows-käyttäjän apuna :

Puhtaasti Windows-käyttäjä­llekin voi olla Linuxeista joissakin tilan­teissa korvaa­matonta apua, esim.

Ennak­kovaroi­tuksena sen verran, että monilla Linuxin työka­luista ei ole graafista käyttö­liittymää (lue: hiiriä ja ikkunoita), mutta se ei tarkoita, etteivätkö ne silti voisi olla helppo­käyttöisiä (ja usein myös visuaalisia).

It’s aLive!

Alla listaus useimmin käyttämistäni live-levyistä. Nipulla saa hoidettua kiinto­levyjen osioinnit, datan hukkaamisen, palautuksen, varmuus­kopioinnin sekä järjes­telmän kloonauksen, virusten poiston – ja useimmiten Windowsin takaisin jaloilleen (no okei, tähän voi tarvita myös Windowsin järjestelmä- ja/tai palautuslevyn.).

Live-levyjen osalta on huomioitava aina se, että ne eivät kirjoita kiintolevylle (pyytämättä). Järjestelmä on kuitenkin ladattava johonkin, että sitä voitaisiin käyttää. Koneessa on siis oltava tarpeeksi käyttömuistia. Järjestelmän vähimmäisvaatimukset selviävät yleensä levykuvan lataussivulta tai projektin kotisivuilta.

Apua ja ohjeita :

Dokumen­taatiota ja ohjeita on saatavilla enemmän kuin kukaan jaksaa lukea. Jos englannin kieli taipuu, niin aloittaa voi vaikkapa The Linux Documentation Projectin sivuilta (esim. Linux Dictionary). Sitten tietysti on suomenkielinen linux.fi-wiki, ”Ubuntu tutuksi”-wikikirja, ”Slackware Linux Essentials”, ”The Linux Command Line”, Gentoon dokumentaatio (osittain lokalisoitu. Paljon yleispätevää asiaa, ks. esim. man guide) ja IBM:n developerWorks [osa kursseistani käytiin näiden pohjalta (… ja minulla oli oli hyvä opettaja; kiitos Pasi.)]. Bisnesuskottavuutta saa Linux Professional Instituutin LPI-sertifikaateilla. Kaikilla suuremmilla jakeluilla on omat wikinsä ja fooruminsa ja kaikkien tiedon­janoisten sankari Google (joka muuten myös pyörii Linuxin päällä) tietää missä ne ovat.

Siinä olivat hyvät uutiset, sitten ne huonot: internet on iso ja kaikki haluamasi tieto on hajallaan ympäriinsä. Linuxien kehityksen luonteesta johtuen löytämäsi ohjeet eivät välttä­mättä ole ajan tasalla ja/tai ne on tehty toisen jakelun pohjalta. Katta­vammat ohjeet ovat varsin usein englan­ninkieli­siä (vrt. Wikipedia). Aivan kaikkea ei ole dokumen­toitu [hyvin]. Hetkit­täin hyvin turhaut­tavaa. Sitten taas toisaalta, ovatko asiat Windowsien puolel­lakaan yhtään sen paremmin?

Muuta lukemista :

Monialustaisia ohjelmia :

26.01.2020 @ online since 2001-09-05
© aino 2011